…kello oli jo miekka ja kilpi, kun saavuimme yöllä Lontooseen perille. Siellä sitten seisoin yöllä matkalaukkujen ja kaksin lapseni kanssa tyhjän hotellin edessä miettien mistä saan hotellin, kun varaamani hotelli oli remontissa ja ovet säpissä!...
…kokemusta rikkaanpana seuraavalle reissulle!
Päivä 1
Matkapäivä sunnuntai 8.12.2013 koitti ja toki olin jättänyt
sen pakkaamisen lentopäivälle. Siinä sitä sitten ehtittiin pakattavaa ja
totesin, että ne jää mitä jää… Lähdettiin Tampereelta klo 21:25 lähtevällä
lennolla. Lento sujui mukavasti ja meillä oli omat eväät mukana. Lentokentän
matkamuistokaupasta ostettiin omien eväiden lisäksi vettä ja herkkuja matkalle,
tosin herkut jäi laukkuun kun oltiin niin väsyneitä. Evääksi poika halusi banaania, joten hedelmiä
oli pelkästään mukana. Onneksi oli mukana pari isoa minigrippussia, jonne sai ne
haisevat banaaninkuoret laittaa, näin ei haissut banaanille koko kone.
Saavuttiin Stanstedin lentoasemalle paikallista aikaa noin
klo 22:20 (Suomessa klo oli jo 00:20), josta hypättiin taksin kyytiin. Taksikyyti
kesti vähän vajaa 1½ tuntia Lontoon Hammersmithiin, kun ei ollut ruuhkaa.
Aiemmalla reissulla istuimme sen 2½ ruuhkassa taksissa kun ajoimme samaan paikkaan.
Taksin olin varannut jo ennakkoon tutusta paikasta (The Stanstedtaxi company), joten matka maksaa sen mitä nettisivuilla lukee, kesti matka
miten kauan vain. Muutenkin kyseisen firman eläkeläiset taksikuskit ovat
todella mukavia heppuja! Suosittelen kokeilemaan! Itsekin hoonolla englannin sönkötyksellä
rupattelin koko matkan taksikuskin kanssa kaikesta maan ja taivaan välillä ja
samalla kyseinen herra esitteli nähtävyyksiä yms. Pieni reissulainen nukahti
taksiin sanoin tein, joten kuorsaus kuului takapenkiltä...
Saavuimme hotellille noin klo 00:30 paikallista
aikaa (Suomessa klo oli jo 02:30), talutin väsynyttä lasta ja kannoin
matkatavaroita hotellin ovelle ja huikattiin vielä taksikuskille morot. Mutta
voitteko kuvitella sen hetken, kun taksi lähtee ja hotelli on pimeä, ovi
lukossa ja lapussa lukee että se on kiinni! Siellä sitten seisoin matkalaukkujen
ja kaksin lapseni kanssa tyhjän hotellin edessä Lontoossa miettien mistä saan
hotellin, kun varattu hotelli oli remontissa ja täysin tyhjä ovet säpissä!
Puhumattakaan ettei minulla sitten ollut taksien numeroita lainkaan (ainahan
jotain tärkeää unohtuu...) ja oli pimeä yö.
Hotellin ovessa luki pienellä, että menkää siihen
ja siihen osoitteeseen ja sitten katselin, että missähän sellainen osoite on? No
onneksi se oli siinä tien toisella puolella. Tosin senkin hotellin ovi oli
lukossa eikä kukaan aukaissut. Ovessa oli puhelinnumero, jonne yritin soittaa, mutta
sielläkin oli jokin viesti että valitse 1, 2 tai 3 ja hirvee trafiikki kadulla
takana, joten en siinä autojen äänien lomassa kuullut puhelimesta yhtään mitään.
Hyvä etten hiuksia repinyt päästä ja aloin hakkaamaan sitä hotellin
ovea niin, että mahto herätä koko hotelli! Tulihan sieltä sitten mies
poksereissa ja hihattomassa yökkärissä avaamaan oven silmiä hieroen. Kysyin,
että tännekö meidän piti tulla ja se mutisi vain unissaan jotain et joo joo ja
huoneen numero on tämä.. Siinäpä sitten kannoin yöllä kamppeita kapeassa ja
ahtaassa portaikossa ylimpään kerrokseen. Saatiin kuulemma hotellin isoin
huone, molemmille oli oma parivuode. Ei kyllä tarvinnut unta houkutella,
melkein samoilta jaloilta kaaduttiin sänkyihimme nukkumaan.
Päivä 2.
Aamulla heräsin hirveään kutinaan. Naama ja kädet olivat
näppyjä täynnä eli heti alkuun allergialääkkeet kehiin. Lapsella ei ollut
mitään, onneksi. Etukäteen pyydetty allergisen aamupala oli sitten sellainen
kuin olettaa voi -> ei mitään tarjottavaa, ei edes mehua! No eipä siinä,
syötiin matkaeväs banskuja ja herkkuja (saahan sitä lomalla herkutella), sitten
lähdettiin jo kuljeksimaan.
Suuntasimme Hammersmithin metroasemalle ja ostimme päivän
travelcardin, oysteriä eivät halunneet myydä vaikka olisin sen pantin halunnut
maksaa (tämä kostautui sitten myöhemmin). Ensimmäiseksi suuntasimme kohti London eyetä, jonne lapsi eniten
halusi. Päiväkin oli mitä mahtavin, ei tuullut ja aurinko porotti, lämpöäkin
oli n. +15 astetta! vaikka oltiinkin joulukuussa siellä. Tosin pari päivää
aiemmin oli ollut iso myrsky ja sen jälkeenhän on yleensä tyyntä.
Jos Lontooseen asti menee, niin ei kannata jättää London
eyetä väliin, se on mahtava kokemus ja näkee kuinka iso Lontoo oikeasti on ja
millaisia mielenkiintoisia rakennuksia eri puolilla Lontoota on! London eyen
hintaan sisältyvä 4D leffa kannattaa käydä katsomassa lasten kanssa, se on
mahtava elämys, tykkäsin siitä myös itse. Siinä lokki lentää pitkin Lontoota ja
arvatkaapa mikä se poikaa hymyilytti, kun tultiin pihalle, no se lokki! Poikaa
mietitytti että olikohan pihalla näkemä lokki sama lokki joka oli siinä leffassa...
Sitten suunnattiin pojan valitsemaan ”herkkupaikkaan” eli
siihen viereiseen McDonaldsiin, jossa poika söi allergioiden vuoksi
kanasalaatin ja isot ranut. Siellä ei ole krutonkeja tai juustoa salaatissa ja
kananpalat ovat filepaloja ja todella herkullisia. Kassaneitiä nauratti ja
kysyikin että miten noin pieneen poikaan voi upota noin suuri määrä ruokaa?
Heleposti!
Käytiin metrolla ajelemassa ja katselemassa eri paikkoja. Keskustasta kun poistui niin löytyi slummeja sekä hienostoalueita. Lopulta
päätettiin, että mennäänkin jo nyt sinne Hamleys lelukauppaan.
Hamleyssilla on ihan järkyttävä määrä
kerroksia ja leluja! Itellä puski jo hikeä kiertää monta tuntia kauppaa. Lompakkokin köyhtyi tuliaisista, mutta olipahan kotiin vietäviä. Aivan mahtava oli katsella niitä
lasten hymyileviä suita, kun saivat testata eri leluja. Kaupan "tätit ja setät" leikitti lapsia ja antoi niiden kokeilla eri leluja, oli lentäviä härpäkkeitä yms. Joten siihenpä sitä aikaa
kuluikin. Kun jälkikäteen kysyin mikä oli parasta Lontoossa, niin poika sanoi
että Hamleys, vaikkei sieltä mitään ois ostettukaan!
Eli Hamleyssille!
Kahden ensimmäisen päivän tunnelmia ja kuvia:
Alkoihan se aurinkokin jo laskea, mutta kylläpä oli maittava päivä takana.
Näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa...
Päivä 3 ja 4: Ilmaista tekemistä lasten kanssa Lontoossa!
Lontoossa tuli sitten kierreltyä pitkin ja poikin, mutta ehdottomasti käymisen arvoisia paikkoja olivat tiedemuseo (Science museum) ja luonnonhistoriallinen museo (Natural history museum). Molemmat ovat ilmaisia!
Museoihin kannattaa mennä heti kun ne aukeavat ja kiertää vastapäivään kuin muut, jotta saa ihastella "omassa rauhassa" eikä ihmistungoksessa. Yhteen museokäyntiin kannattaa varata ainakin 3-4 tuntia. Itse suosittelen käymään lasten kanssa ko. museoissa eri päivinä. Tällä reissulla kävimme Tiedemuseossa, koska aiemmalla reissulla kävimme luonnonhistoriallisessa museossa. Tiedemuseossa oli paljon nähtävää. Aloitimme avaruuspuolelta, josta löytyi mm. avaruusalus, avaruuspukuja, avaruusalusten osia, kuun palanen, satelliitteja, vanhoja autoja ja lentokoneita yms.
Loppuaika meni Lontoota ja eri ostoskeskuksia kiertäen.
Lähtöaamuna oli hirveä sumu ja vesisade. Taksikuski sanoi, että in hyvin todennäköistä että te ette pääse lentämään, sillä on myrsky tulossa ja on kova sumu. Siinä sitä sitten jännättiin miten käy. Me lähdettiin ajallaan ennen myrskyä ja seuraavana päivä ei enää lennetty... Loppujen lopuksi tulimme myrskyn jälkeen ja lähdimm ennen seuraava, bueno!
Kahden viimeisen päivän tunnelmia ja kuvia:
Kaikki paikalla olleet lapset olivat aivan innoissaan avaruusjutuista!
Tiedemuseossa oli myös vanhoja pyöriä, autoja, junia jne.
Lennetäänkö kotiin vai ei... hiukka sumuista ja sateista...
...mutta pilvien yläpuolella olikin kiva yllätys! Kotia kohti!
Ruoka-allergia ja Lontoo
Lontoossa gluteenittomia
tuotteita saa vain ja ainoastaan apteekista reseptillä! Kysy lääkäriltä voiko hän kirjoittaa sellaisen, jos et pärjää esim. ilman leipää. Me pärjättiin
ilman. Oltiin jo asennoiduttu niin, että syödään muuta.
Epipen jr eli
adrenaliinipiikki ja allergialista (suomi-engalnti) mukana. Ravintoloissa minun hoono
englanti + allergialista toimi yllättävän hyvin!
Poika sai pääasiassa pihviä ja salaattia, koska
ravintoloiden raskalaisissa oli kuulemma jotain ohrajuttua (ohrassa uitettu tjs.). Tämäkään ei olisi selvinnyt,
ellen olisi lyönyt allergialistaa tarjoilijan käteen. Yllätys yllätys mäkkärillä tuli käytyä, mutta
sieltä ei saa gluteenittomia hampurilaisia kuten Suomessa vaan gluteenittomana saa kanasalaatin
ja ranskalaisia.
Lähikaupasta ostettiin aamu- ja iltapalat: mm. valmiita kanapaloja,
valmis salaattisekoitus (halpoja sekoituksia löytyy hedelmillä ja ilman), hedelmiä, mehua yms. Olimme ottaneet huoneen, jossa on
jääkaappi, joten nou broblem! kun ei saatu pojalle aamupalaa hotellista. Nälkäsiä emme olleet, ennemminkin ähkyssä… Tuossapa vielä kuvaa yhdestä iltapala-aines setistä.
Suosittelen Lontoota lämmöllä!
